Legenda Hullusta Pyöräilijästä osa 2 – Vielä Virstoja Edessä

Pyöräilijänä toiminut Toa55

Edellisen kirjoituksen pyöräilysaaga  – tai farssi – saa jatkoa.

Olen usein aiemmissa kirjoituksissa tuuminut asioiden selkiytyneen jotenkin kummasti kunhan niille on antanut tilaisuuden selkiytyä. Tietty positiivinen ajattelumalli kun tuntuu saavan ihmeitä aikaan. En tarkoita aivan siinä mittakaavassa kuin jotkut haluavat ajatella Rhonda Byrnen Salaisuuden innostamana, mutta melkein kuitenkin (Byrne on kyllä vetovoiman laillaan kaahinut varmaan melkoiset massit). Positiivinen ajattelu ”vetää puoleensa” asioita koska oma mieli viritetään havainnoimaan kaikki mielekkäät muutokset sen sijaan että keskittyisi vain pessimistiseti siihen mikä menee vikaan. Aihe on äärimmäisen kiehtova ja tätä hyödynnetäänkin monenlaisissa itsen kehittämismalleissa ja oppisuunnissa.

Mutta, asiaan taas. Päätin siis pari päivää sitten ostaa pyörän. No, kuinka ollakaan viimeisimmät huoltoyritykseni tuottivat jotenkin kummasti tuloksia kun pyörä oli päässyt yön yli asiaa miettimään. En jaksa, pysty tai haluakaan ymmärtää miksi se nyt sitten on taas toiminut oikein sulavasti. Pääasia on että sillä on kiva taas polkea vaikka aikaansaannoksen olisikin käynyt tekemässä joku voiteluista vastaava pikkujumaluus. Tai kotitonttu.

Kun tein noin viiden kilometrin testilenkin päätin unohtaa pyöräostokset (vaikka samalla reissulla kävinkin tsekkaamassa kandidaatteja). Samalla moitin itseäni siitä että olin NÄIN vähällä ostaa uuden pyörän. En ole koskaan sellaista tehnyt ja olen joskus ajatellut että en tule koskaan tekemäänkään. Edelleenkin kun maailma on pullollaan käytettyjä mutta käyttämättömiä pyöriä. Saamari että on helppo sujahtaa mielentilaan jossa oikeuttaa itselleen yhtä sun toista vaikka hetkeä aiemmin noilla oikeutuksilla ei ole ollut sellaista voimaa joka saa ihmisen toimimaan niiden puolesta.

No niin. Aiemmin laskin itselleni polkupyörän verran rahaa auton käyttämättömyydestä johtuvilla säästöillä sekä ylimääräisen tavaran myymisen tuomalla rahalla. Mitäs nyt kun säästin juuri pyöränkin verran rahaa?

Poljin jälleen viisi kilometriä, tällä kertaa Prismaan, ostin kaksi S-ryhmän osuuskaupan omistajajäsenyyttä ja siirsin 50€ S-pankin rahastoon. Jea!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *